Anu/Karnevaalitunnelmia ja Suomi-päivästä

Hallo!

En oo nyt ihan hetkeen kirjotellu, ollut sellaista hulinaa pari viikoa etten ole ehtinyt paljo blogia miettiä. Mutta älkää huoliko, hengissä ollaan ja kaikki on hyvin, ja tässä nyt tulee päivitystä, mitä tässä on ehtinyt tapahtua.

Aloitetaan viime viikosta. Maanantaina 11.2. tehtiin nuorten kanssa retki Ebenseehen katsomaan perinteisiä itävaltalaisia karnevaaleja, jotka täällä tunnetaan nimellä Fetzen. Otettiin katutyöntekijöiden pikkubussi, ja sillä lähettii ajelee suuntaan x, minä lumouduin välittömästi ku Alpit ilmesty näköpiiriin. Sit vaa kuvailin auton ikkunasta ja ihalin muuten maisemia. Ebensee oli tosi kaunis pieni alppikylä vuorten keskellä! Siellä seurattiin karnevaalikulkuetta, johon kuulu niin soittoa, tanssia kuin yleisön kustannuksella pelleilyä; pari karnevaalihahmoa innostui jahtaamaan meidän nuoria vessaharjalla! :-D Yllättävän vikkelästi liikku teinit siinä kohtaa, vaikka täytyy kyllä tunnustaa että minäkin olisin ehkä kirmannu pakoon ku mitää varmuutta kuin puhdas se vessaharja mahto olla.. :-DD
Kulkueen väki oli pukeutunu puisiin, irvisteleviin naamareihin, hassuihin törkeen isoihin hattuihin ja hapsuasuihin, niiden tarkotuksena oli säikäyttää talvi ja pahat henget pakosalle, ja samalla toivottaa kevät tervetulleeksi. Täytyy toivoo, et niin kans käy, sillä täällä on nyt ollu melko kylmä, pakkasta tai nollassa koko ajan. Meinas siinä kulkuetta katsellessaki kylmä tulla ku puoltoista tuntia vaa seiso paikallaan, vaikka minä sentään olin suomalaisena pukeutunu pipoon, lapasiin ja paksuun toppatakkiin, toisin kuin pojat. Niillä varmaa oli tosi kivaa varpaat jäässä :-D

Tässä reissua sit vähän kuvina:

                                      

Willkommen in Ebensee!

Alpit, rakastuin <3

 Vaikuttavaa, tuntee itsensä hyvin pieneksi näiden äärellä!

Ebensee&Alps

 Iloinen karnevaalituristi!

Kulkueen johtaja

Noilla patukoilla myös hutkittiin yleisöä :D

Soittokunta vuorossa

Niin hienoja asuja!!

Mitkä hatut, luulis et vähän painaa!

Löysin myös uuden kaverin!

Paluumatkalla ajeltiin pikkuteitä kaikkien söpöjen kylien läpi (tultii autobahnia), ja pysähdyttii myös kattoo yhtä linnaa, joka oli rakennettu pienelle saarelle, se linna oli koko saaren kokoinen, vaa ohut kävelykuja oli jätetty linnan ympärille. Nimeltään paikka oli Schloss Ort.

Linna Ort

Joku kylä matkan varrella

Tiistaina 12.2 oli sit vuorossa meidän omat karnevaalit nuokkarilla! Järjestettii naamiaiset pukukilpailuineen, pelattii erilaisia pelejä, joista mun lemmpari oli sellanen, jossa piti mahdollisimman nopeesti syödä viisi suklaasuukkoa :-D Valitettavasti minä vaa en saanu osallistua, vaan olin musiikkivastaavana, ja kuvailin samalla tapahtumia. Tarjottii myös nuorille paikallisia Krapfeneita, jotka etäisesti muistuttaa meidän laskiaispullia, niissä tosin on sisäl aprikoosihilloa eikä ollenkaa kermavaahtoa. Maistuivat silti! Ja tehtii myös omaa kebabia, tosin kananlihasta, sillä possua ei voida käyttää koska muslimit ei sitä saa syödä. Toimi kyllä, tykkäsin enemmä kun oikeesta kebabista. Päivä oli kyl kaikin puolin mukava, ja huipentu siihen, ku melkein kaikki nuoret joras yhdessä päätösdiskossa gangnam stylen tahtiin! :-)

Teema: elokuvien pahikset, tunnistatko nämä?

Krapfen

Muutama nuorista suostui jopa kuvattavaksi

Löydätkö minut?:D

Loppuviiko meni sit arkisemmissa merkeissä, valmisteltii ens viikon Semesterferien-viikkoa ja minä omaa projektiani eli Suomi-päivää, sain pinssikoneenki järjestymään. Ja tietty pelasin paljo pöytäjalkista, alan pikkuhiljaa kehittyä siinä ;-) Kävin myös mielenkiintoista keskustelua muslimipoikien kanssa heidän suhtautumisestaan tyttöihin, avioliittoon ja eroamiseen. Oli tosi hämmentävää, mutta myös avartavaa kuunnella heidän näkemyksiään siitä, kuinka perheen kasassa pysyminen on kunnia-asia miehelle, joten siinä roikutaan mukana, vaikka homma ei enää ollenkaan toimisi... Vähän erityyppistä ku mihin Suomessa oon tottunu!

Viikonloppuna käytin kans paljon aikaa projektin viimeistelyyn, laadin päivän aikataulun, työnjakoa ja kirjoitin mm. kokkausohjeet saksaksi (älkää kysykö millä taidoilla, sillä Google Translater oli ahkerassa käytössä, ja tulos todennälöisesti sen mukainen :-D) Silti mun työkaverit sai resepteistä vielä selkoa, ja sano et kelpaa hyvin! Oli vähän jännitystä ilmassa, toivoin kovasti et kaikki menee putkeen..

Sitten tähän viikkoon.

Eli täällä tosiaan nuorilla on nyt ollut hiihtoloma, jota täällä kutsutaan nimellä Semesterferien. Sen kunniaksi meil oli erikoisohjelmaa eli projekteja joka päivälle normaalien aukioloaikojen lisäksi/sijaan. Tiistaina oli Stencil-työpaja yli 10-vuotiaille, siellä tehtiin tietokoneel kuvia, jotka sit leikattii irti kalvoista, ja graffitti-spraylla suihkutettii kuvia pahville. Lemu oli kamala, mutta tulos hienoa! Ite en ihan hirveesti osallistunu tähän projektii, vaan vastasin Jürgenin ja Michaelin kanssa normaalista aukioloajasta. Lisäks käytii Michaelin kanssa kaupassa huomista varten ja tehtii ruoan suhtee jo alkuvalmisteluja siinä ohessa...

Mun iso päivä oli keskiviikkona 20.2 ku oli Suomi-päivä! Olin vastuussa koko päivästä, ja suunnitellu päivän ohjelman. Tää oli kans yli 10-vuotiaille tarkoitettu, eli normaalia nuoremmat sai näin loman kunniaksi osallistua (normaalistihan nuokulle pääsee 13-16v.). Oltiin rajattu, et korkeintaan 10 osallistujaa, jottei valmistettavan ruoan määrä mee ihan älyttömäksi ja nosta kustannuksia liikaa. Etukäteen ilmoittautuneita oliki mukavasti 7, mutta valitettavasti viime hetken sairastumisten takia ei ihan nii montaa lasta/nuorta saatu paikalle ja meillä oli lopulta vain 3 osallistujaa. Se olikin päivän ainoa miinus, sillä kaikki muu meni onneksi juuri niin kuin olin suunnitellut, ja kaikilla tuntui olevan kauhean kivaa, niin lapsilla kuin meillä työntekijöillä :-)

Hommissa

Suomi-päivä alko sillä, että järjestettiin tietokilpailu Suomesta. Kysymykset liitty yleistietoon Suomesta, sekä merkittäviin henkilöihin/muihin tunnettuihin suomalaisiin tuotemerkkeihin, kuten Angry Birdsiin. Olin iloisesti yllättynyt, kuinka hyvin lapset pärjäs, voittotulos oli 8/15! Ja yksi tiesi kaikki suomalaiset urheilijat, joista vaan älysin kysyä, ja tunsi myös tietokonepelit, kuten Bad piggiesin. Vaikuttavaa! Tietovisan jälkee oli lyhyt kuvashow Suomesta, jonka avulla tutustuttiin kulttuuriin ja ihmeteltiin suomalaisia tapoja. Sit päästiinkin pelaamaan mölkkyä, se herätti monta iloista naurunpärskähdystä eikä menoa edes hidastanut sovelletut (ruotsalaiset) pelivälineet :-D

Mölkky!

Pieniä pelaajia

Olin jo reilusti aiemmin päivällä laittanu karjalanpaistin uuniin, ja Michaelin kanssa oli myös leivottu mustikkapiirakkaa muiden pelatessa mölkkyä. Nyt pelaamisen jälkeen keskityttiin kokkaamaan porukalla, vuorossa oli perunrieska ja perunoiden keittäminen. Pienet leipurit oli kovin ylpeitä kättensä töistä, ja halusivat ehdottomasti merkitä omat rieskansa, niin että varmasti saavat juuri sen itsetehdyn syötäväksi :-) Äitiä pitää tässä vaiheessa kiittää resepteistä, ne sai kovasti kehuja, ja meni jakoon parille mun työkaverillekin ;-) Rieskojen paistuessa tehtiin sitten Suomi-pinssejä, revontulet ja porot oli erityisen suosittuja kuva-aiheita, ja taisipa Muumitkin tehdä kauppansa.. Samalla kuunneltiin myös suomalaista musiikkia, Lordi oli näiden ehdoton suosikki :-D Ja Sunrise Avenuen keikalla oli joku ollu viime kesänä. Päivän päätteeksi sit syötiin oikein kunnolla ja rauhassa, ja juteltiin yhdessä mukavia, oli mitä leppoisin tunnelma. Loppupalautteet vielä keräsin osallistujilta, ja peukut nousi pystyyn jokaiselta. Ei voi muuta sanoa kuin että olen tyytyväinen!! Sama ois tarkotus järjestää sit vielä myöhemmin pienemmässä mittakaavassa (kokkaamisen osalta) meidän omille nuorille, niin että hekin pääsee tutustuu suomalaiseen kulttuuriin :-)

Perunarieskat tuloillaan

Leipurit taikinan kimpussa

Valmis karjalanpaisti, ai että oli hyvää!

Hyvä ruoka - parempi mieli!

Torstaina sitten oli vuorossa Jonglieren&slacklining-työpaja, ja siinä rinnalla normaali aukiolo. Jürgen, joka on meidän akrobaatti- ja sirkusharrastaja, vastas tästä pajasta, ja aikamoisia temppuja muksut pääsiki tekemään :-D Minä olin taas enemmä vastuussa normaalista aukiolosta Christinen kanssa. Ja perjantaina oli sitten viikon huipentumaksi retki Welsiin Welios Science Centeriin. Hypättii taas pikkubussii ja huristeltiin sinne ja ihmeteltiin mitä erilaisimpia vimpaimia ja laitteita. Welios on suunniteltu erityisesti lapsille, siellä voi kokeilla kaikkea, eli vimpaimia saa käyttää. Piti mm. heittää jätekuutiota oikeisiin lootiin, polkee tuuliratasta, yks puntari laski paljonko sinussa on vettä ja siel oli disco, joka toimi liike-energialla, eli musiikki ja valot sytty, jos tanssit riittävästi, ja sammu jos et enää jaksanu :-D Hauskaa oli!

Eli tässä nyt tiivistettynä mun pari viime viikkoo töissä, ei oo tekemisen puutetta ollu, ja hirveesti kaikkia kivoja juttuja! :-) Laitetaa sit Palen kaa vielä yhteispäivitys meidän "siviilielämästä" eli mitä kaikkee onkaa puuhattu työajan ulkopuolella..... ;-D Mut siitä enemmä siis seuraavassa postauksessa!

Schönen wochenende!

Anu